Tänään oli vuorossa ensin aamupäivästä kaverin kanssa treenailua. Ajeltiin Luukkiin, oli sen verran viileää ja sateista, että saatiin olla hyvinkin rauhassa alueella. Tehtiin metsään ensin hakuruutu. Kokoa en itseasiassa tiedä, koska kaveri ystävällisesti tarpoi pitkin metsää dameja tiputtelemassa. Hakualueelle päätyi kuitenkin yhdeksän damia. 

Ensin kaverin koira hakuun. Tässä kohtaa Eve vinkui ja haukahteli muutamia kertoja, vaikka se oli kytkemättä ja sivulle käskytettynä. Pikkasen takapakkia siis... Ada sensijaan oli passissa täysin hiljaa koko ajan, hyvä pentu! Kun kaverin koira oli haun loppupuolella, Evekin jo malttoi olla hiljaa. Hakuruudun täyttövaiheessa se oli täysin hiljaa, mutta vinkui ja haukahteli pari kertaa kun kaveri tuli pois ruudusta, tiesi ilmeisesti pääsevänsä töihin.

Tässä vaiheessa harkitsin jo, että en päästäisi koiraa ollenkaan töihin, kun ei osannut olla hiljaa. Niinhän siinä kuitenkin kävi, etten silti malttanut jättää sitä treenaamatta. Istutin sitä jonkin aikaa vielä sivulla, ja kun se oli hiljaa, sai se lähteä hakuun. Ja hyvää hakua tuo tekikin! Kaikki yhdeksän damia nopeasti ylös, ainoastaan yksi tipahti suusta mutta senkin se nosti pienellä kehoituksella käteen asti. Muut se luovutti kauniisti istumalla eteen ja antamalla damit käteen asti. Hassua sinänsä tuo istuminen, semmoista kun en ole sille kyllä opettanut. Ilmeisesti tulee siitä, kun kotona harjoitan pitämistä niin, että se istuu edessä. Käteen palautuksesta se sai lihapullan palkaksi. Sanokaa mitä sanotte, meillä tuo palkkaaminen on ainakin toiminut :) Siihen olin treeneissä erityisen tyytyväinen, että tuo lähtee tekemään nykyään hakua mun käden suuntaan. Aiemminhan se vähän välitti jos koitin jonnekin osoittaa. Linjaharjoittelun myötä tämä asia on korjaantunut.

Hakuruudun jälkeen koirat pääsivät vielä uimaan ja leikkimään. Adakin taisi taas uida muutaman vedon verran, reipas pentu kun on.

Illalla sitten oli vielä UMN:n nometreenit. Hassua kyllä, ne oli myös Luukissa. Jätin Adan kotiin, koska ohjelmassa oli dummylauncherin käyttöä, ja en uskalla vielä kokeilla mitä se tykkää pamahduksista. 

Ensin otettiin linjaa pellolla siten, että jokainen neljästä koirakosta vei keskellä toimineesta kiintopisteestä neljään ilmansuuntaan kaksi damia.  Toinen otettiin viennin jälkeen ylös vuorotellen heti viennin jälkeen, toinen jätettiin. Tämä toistettiin jokaiseen suuntaan, kunnes neljässä ilmansuunnassa noin 30 metrin päässä oli muistipaikoilla dameja. Sitten lähetettiin koirat näille muistipaikoille vuoronperään linjaan, jokainen koira otti siis jokaisesta muistipaikasta yhden damin ylös. Eve toimi muuten mainiosti, mutta kahdella ekalla kerralla vaihtoi damin, niitä kun oli tietty lähekkäin paljon. Eipä olekaan aikoihin vaihdellut. No kielsin sitä vaihtamisesta, ja onneksi se lopetti vaihtamisen. Jouduin kyllä pillittämään luoksetulon kun dami oli suussa, ettei vaan lähde vaihtamaan. Kiva harjoitus oli, täytyykin tehdä jatkossa myös tota itsekseen! Linjat pysyi suorina, palautukset tuli kaikki käteen asti, tuo on nyt tosiaan ottanut tavaksi istua eteen kun luovuttaa damin.

Tämän jälkeen otettiin dummylauncherilla ykkösmarkkeerauksia pellolle. Olisko ne lentäneet noin 60-70 metrin päähän? Jokainen koira otti vuorollaan kaksi markkeerausta kahteen kertaan. Eve teki oikein hyvää työtä, markkerasi tarkasti ja palautti käteen. Pikkasen nytkähti aina kun pamahti, mutta ei karannut noutoon kertaakaan.

Illan treeneihin oli kyllä pakko olla supertyytyväinen! Parkkipaikalla tuo yritti äännellä kahteen otteeseen, pellolla myös kahteen kertaan. Lopetti heti kiellosta kuitenkin. Olisin tosiaan kuvitellut sen kuumenevan pahemminkin markkeerauksista, mutta onneksi ei! :)