Tänään kokeilin uutta lähestymistapaa palautuksiin. Vinkin sain kaverilta, jolla on ollut kovapäinen labu-uros aiemmin. Ideana siis olla huomioimatta koiraa lainkaan, jos se ei damia/riistaa palauta. Sikäli käytännöllinen lähestymistapa kovapäiselle koiralle, nämä kun palkkautuvat helposti myös siitä negatiivisesta huomiosta. 

No, illalla sitten tuumasta toimeen. Laskeskelin, että riistaa en kyllä tasan koiralle ota mukaan, koska sehän syö sen iltapalaksi ja palkkautuu siitä sitten. No, otin sitten siipidamin. Näin jälkiviisaana pakko todeta, että olisi pitänyt ottaa ihan vaan se tavallinen dami.... Jokatapauksessa, toimintasuunnitelmana oli tehdä lähimetsään yhdellä damilla hakuruutu motivoituna niin, että koira luulee siellä olevan useita dameja. Kun koira palauttaa,  odotan, että se tarjoaa itse damia käteen. Jos ei tarjoa, taikka omii damin, käännän selän ja muutun passiiviseksi. Kaiken järjen mukaan koiran pitäisi sitten tajuta jossain vaiheessa tarjota damia kunnolla käteen, jotta se saisi palkan, eli huomiota, sekä uuden noudon. Todellisuudessahan ruudussa ei tietenkään ole muuta noudettavaa, jotta koira ei keksi lähteä itse uudestaan hakuruutuun, tai jos keksiikin, ei löydä mitään. Olin alustavasti tsempannut itseäni siihen, että vaikka koira söisi damin rikki, en suutu, enkä myöskään puutu asiaan. Jos koira ei lopeta damin repimistä ja ilta muuttuu yöksi, otan koiran korkeintaan lyhyeen remmiin ja sanaa sanomatta ja kävelytän lyhyellä hihnalla kotiin.

Sitten siihen treenin kulkuun. Koska asiat yleensä eivät tunnu menevän kuin Strömsössä (ainakaan mun treeneissä, toivottavasti teillä muille menee...), tuli ensimmäinen suunnitelman muutos jo lähimetsässä. Eikös siellä ollut naapuritalon juoppo aggressiivisen kultaisensa kanssa istumassa. Siispä jatkettiin matkaa läheiselle niitylle. Lähimetsän olin ajatellut kahdesta syystä treenimaastoksi. Ensinnäkin se on niin tiheää, että koira ei näe montako damia alueelle jätän. Toiseksi se on lähellä, ja koira on helpompi kävelyttää lyhyessä hihnassa kotiin miettimään mikä meni pieleen jos homma ei mene putkeen.

Saavuttiin niitylle, koira vierelle istumaan ja paikka-käskyn alle. Minä siipidamin kanssa leikkimään ruudun täyttöä, eli heittelin damia ja otin vaivihkaa ylös ja jätin lopulta koiralta salassa sen ruutuun. Takaisin koiran luo, ja lähetys. Eve löysikin damin nopeasti, ja ilman lisäkäskyjä lähti palauttamaan. Tiputti noin puolen metrin päähän, otti itse ylös ja palautti käteen. Palkkasin sen tästä sitten pallolla ja vielä lihapullalla sen jälkeen. Tarkoituksena kun oli osoittaa, että käteen palautus on kannattavaa.

No, sitten kuvion toisto. Ja palautus suoraan käteen täysin ongelmitta. Kuulostaa jo hyvältä, eikö? Jep, olisi varmaan voinutkin lopettaa tähän, mutta kun ei niin ei. Pitihän se koira vielä kerran lähettää alueelle...

Kolmannella kerralla Eve joutui tekemään enemmän työtä damin ylössaamiseksi. No, dami ylös, yritti palauttaa vähän sinnepäin käteen, tiputti jalkoihin, jolloin käänsin selän. Otti damin vielä kerran ylös, ja tiputti taas puolivillaisesti jalkoihin. Taas käänsin selän. Ja mitä tekee Eve? No on tyytyväinen kun saa kerrankin pitää damin itsellä! Ja vieläpä siipidamin!! Se siis jäi damin kanssa makaamaan ja repimään siipeä. Rusahtelu vaan kuului, ja minä seison selkä koiraan päin passiivisena. Että olikin vaikeaa, mutta pitäähän sitä suunnitelmaa noudattaa. Siinä sitä sitten seisottiin ja seisottiin.... Ja seisottiin. Lopulta totesin, että Eve palkkautuu ihan liikaa siitä siiven repimisestä ja otin hihnan, koiran lyhyeen remmiin ja kotiin. Dami luonnollisesti omaan taskuun. Tässä mennessä damiin kiinnitetyistä siivistä toinen olikin jo entinen. Kun menin koiran luo, nousi se iloisesti ylös, tuli reippaasti vastaan, jätti damin niille sijoilleen. Ei selkeästi siis mielestään tehnyt mitään väärää. Mutta ei ollut myöskään ehtinyt tajuta, että palauttamalla treenit jatkuu. 

 

Mikä meni treenissä pieleen?

-olisi pitänyt ottaa tavallinen dami, se ei ole niin kiinnostava

-olin tehnyt tarkoituksella vaikean hakuruudun, koska aiemmin Eve on palauttanut paremmin, jos on saanut tehdä damin eteen töitä.  Nyt kuitenkin kolmannen palautuksen kohdalla koira taisi tajuta, että ruutu on tyhjä, eikä työintoa ollut enää niin paljon, että olisi kiire päästä jatkamaan hommia ts. ei mikään hoppu siksikään palauttaa. Eli koiralla liian vähän motivaatiota jatkaa harjoitusta.

-ensi kerralla mukaan kännykkä, jotta on jotain tekemistä jos koira omii damin, aika voi tulla tässä näköjään pitkäksi....

 

Mikä meni treenissä hyvin?

-kaksi ekaa palautusta meni ok

-en hermostunut koiralle, ja sain tuotua sen suunnitelman mukaan lyhyessä hihnassa ilman huomiota sisälle

-tavallaan omiminenkin kaiketi treenin kannalta oli hyvä homma, koska asiaa pääsi harjoittelemaan. Tosin tulos oli laihanlainen...

 

Miten eteenpäin?

-ennen seuraavaa treeniä koira ei saa lainkaan huomiota, jotta ohjaajan huomion merkitys palkkiona kasvaa. Lisäksi koira saa itsekseen pohtia mikä meni pieleen.

-seuraavaksi mukaan tavallinen dami. Koira palkkautui selvästi tarpeettomasti siiven repimisestä. Jos tavallista damia ei omita, täytyy suunnitelma miettiä uusiksi.

-ensi kerralla teen muistimarkkeerauksen, jotta koira ei väsy liikaa itse noudossa, toisinsanoen, koiralla on riittävästi intoa jatkaa treenejä.