Tänään ajeltiin Orimattilaan kouluttautumaan. Oltiin siis ilmoittauduttu klo 9-12 alo-ryhmään, ja tarkoituksena oli jäädä kuuntelemaan iltapäivän avo/voi-ryhmää. Kello soi siis taas kuudelta aamulla (kuka sitä nyt viikonloppuisin muutenkaan nukkuisi...), ja suunta kohti Orimattilaa. Kutsussa toivottiin paikalle ajoissa saapumista, oltais muuten oltukin ajoissa, mutta eksyttiin sitten matkalle. Ei onneksi myöhästytty kuin 15 min...

Mutta sitten asiaan. Alkuun Tomi kertoi ihan yleisesti nomekoiran kouluttamisesta. Pari asiaa jäi itselleni mielleen: Tomi oli sitä mieltä, että markkeerauksissa koiraa ei tulisi ottaa pois, vaan laittaa se työskentelemään loppuun asti sinnikkäästi. Evenhän olen ottanut pois, jos se laajentaa haulle, jotta se oppisi keskittymään markkeerauksiin, tätä jäin nyt siis hieman miettimään, katsotaan jatkossa miten teen. Lisäksi ohjauksissa tulisi ottaa aina muutama askel tulevan linjan suuntaisesti, jotta linja olisi vahva. Tähän täytyy kiinnittää huomioita. Ai niin, ja pennun kanssa ei kannattaisi tehdä noutoja kun hampaat on vaihtumassa, koska sillon tiputtaa herkemmin. Täytyykin kiinnittää huomiota asiaan Adan kanssa, se kun vaihtaa juuri hammaskalustoaan.

Puheosuuden jälkeen otettiin koirat autosta ja hommiin. Tältä näytti ensimmäisen tehtävän maasto:

Eli hyvinkin tasaista peltoa, jossa aloitettiin ottamalla tonne oikeaan yläkulmaan ykkösmarkkeeraus koiralle. Eve markkeerasi hyvin, suoraan alueelle, mutta taas jalat vei liikaa pientä flattia. Ei pysynyt nimittäin nenä mukana. Kerran Eve jopa tarjosi poistuloa, kun ei meinannut damia heti löytää, lähetin lennosta takas alueelle, ja dami ylös ja käteen. Täytyy siis tosissaan miettiä mitä tekee sen suhteen että pillittääkö koiran pois, jos se laajentaa hakua markkeerauksissa. Eipä sekään tosiaan toivottavaa ole, että se tulee itse pois kun ei heti löydä hakemaansa... Tehtiin tämä uusiksi Evelle, ja nyt oli nenäkin mukana, eikä ongelmaa.

Sitten otettiin samalle kohdalle markkeeraus, josta rakennettiin linjaa. Eli katsottiin etäämmältä markkeeraus, sitten seurautettiin koiraa takasinpäin noin 5-10 metriä, josta vasta lähetys eteen-käskyllä. Eve suoritti tämän hyvin, seurasi suht ok, vaikka toki oli malttamaton kun tiesi pääsevänsä noutoon.

Seuraavaksi otettiin linjaa siten että vietiin koiran kanssa dami ensin markkeerauspaikalle. Sen jälkeen vietiin toinen dami viistossa noin 40 asteen kulmassa tästä oikealle. Matkalla koira seurasi hihnassa, eikä se saanut haistella eikä edistää. Tämän jälkeen sitten ensin se dami ylös, jolle koira ei ollut valmiiksi menossa.  Eve katsoi viimeeksi viedyn damin suuntaan, ja tästä syystä se piti lähettää ensin ekalle. Se pyrki kaksi kertaa eteen-käskystä huolimatta oikealle, ja jouduin ärähtämään sen takaisin. Sitten tajusi, ettei se päätä noutojärjestystä ja lopputehtävä meni ongelmitta.

Kun nämä oli tehty, siirryttiin vesiosioon. Tehtiin pitkulaisen malliseen altaaseen nouto, jonka aikana tuli toinen heitto taakse muistiksi, ja tämä linjalla ylös. Eve meinasi ensin dami suussa lähteä uimaan kohti taaempaa damia, mutta ärähtämällä tuli kuitenkin kiltisti palauttamaan ensimmäistä. Ei pyrkinyt rannalle väärästä kohtaa. Otin damin vastaan vesirajasta, jotta se ei päässyt tiputtelemaan. Tämän jälkeen sitten toinen dami ylös eteenlähetyksellä ilman ongelmaa. Tässä Eve työssä:

Siinä olikin sitten meidän aamupäivän osuus. Tauon jälkeen jäätiin vielä katsomaan edistyneempien koirien työtä, mutta tästä taidan kirjoitella myöhemmin, nyt unten maille.